Trimmattavan turkin rullaus – totta vai tarua?

”Rolling the coat” eli turkin rullaaminen on liki myyttinen asia, josta vanhat trimmaajat puhuvat matalalla äänellä ja uudet näkevät vain unia. Se ei loppujen lopuksi ole mitään salatiedettä, sillä ideana on yksinkertaisesti, että nypittävällä koiralla on eri-ikäistä karvaa kerroksittain, jolloin sen ei tarvitse välillä kulkea pörröisenä pulloharjana ja välillä taas nakuna.

Joillain koirilla rullaaminen on helppoa ja sen voi aloittaa jo pennusta. Näillä koirilla on usein erinomainen karkea karva, ja kun ne ottaa pöydälle tarpeeksi usein alusta saakka, rullaaminen pääsee alulle kuin itsestään. Nyppiminen sinänsä parantaa ja ryhdistää hieman hentoa turkinlaatua, joten työ kannattaa.

Rullaaminen tarkoittaa lähinnä niskan ja runkoturkin läpikäyntiä. Tietysti kun koiraa käsitellään, nypitään myös jalkakarvat muotoon ja muotoillaan pää.

Muuan kokenut trimmaaja neuvoi minua alkuun näin: kun koko koira on pitkässä karvassa, vedetään suurin osa vanhasta karvasta pois.  Tulee pitää huolta siitä, että käsittelee runkoturkin tasaisesti ja poistaa saman verran kaikkialta. Neljän viikon kuluttua nypitään pois kaikki ylimääräinen karva, jota pohjavillan seasta on noussut. Kahden-kolmen viikon kuluttua nypitään taas, ja taas, ja taas jne. Ja tietystikin kaikki riippuu aina koirasta, rodusta ja turkista, koska eri roduilla karvankasvusykli on erilainen.

Uuteen karvaan ei kosketa, vaan ainoastaan vanhin, irtoava pitkä karva otetaan pois. Karva on eri pituisissa kerroksissa, joista aina päällimmäinen otetaan pois. Tietysti koiraa on käsiteltävä säännöllisesti, riittävän usein sen yksilöllinen karvankasvu huomioon ottaen.

Westie on rotu, joka on vallan lahjakas karvan kasvatuksessa. Jotkut kasvattavat todella nopeasti ja tosi tiheän karvan, ja niitä tulisi nyppiä usein, jotta niistä ei tule törkeän näköisiä pörröturkkeja. Selässä, rinnassa ja hännässä kasvaa kaksi kerrosta peitinkarvaa, josta aina pitkä kerros poistetaan. Jaloista ja helmoista otetaan pitkiä karvoja pois. Koiraa ei siis koskaan tarvitse nyppiä kokonaan pohjavillalle. Monella westiellä on herkkä iho, joka ei oikein kestä paksun turkin hautomista ja rullaamisella se saadaan ”ilmastoitua” hyvin.

Jos kaikki menee nappiin, saadaan eri kerrokset kasvamaan sopivasti, ja koiralla on aina alla lyhyttä karkeaa karvaa, kun sen päällä oleva pitkä, vanhempi kerros nypitään pois. Menetelmän etuna on, että koira ei ole koskaan törkeän näköinen turjake, siitä ei juuri lähde karvaa ja karvapeite pysyy aina vettähylkivänä ja siistinä.

Tietysti koko vaivannäkö menee hukkaan, jos omistaja jättääkin trimmauksen väliin ja antaa karvan rehottaa liian pitkään. Tai kyllästyy katsomaan ”välivaihetta” ja innostuu kiskomaan kaikki karvat pois ennen aikojaan. Silloin palataan nollatilanteeseen: koko osasto kasvaa samaa tahtia, on pitkä yhtä aikaa ja joudutaan nyppimään alas kerralla, jolloin koira jää pohjavillalle.